Pihapiirissä on 1800-luvun lopulta oleva päärakennus, aitta, sauna sekä ulkorakennus. Rakennukset ovat museoviraston suojelemia. 

Kesällä 2007 kalastajatilasta valmistui rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Samana kesänä WWF:n talkoolaiset siistivät tilan ympäristöä. Vapaaehtoiset raivasivat metsittyneitä laitumia ja pistivat alueelta sinne kuulumattomia moderneja puutarhakasveja.

Kesäisin pihapiiriä pitävät siistinä lampaat. Pihapiiristä on aidattu sen verran että lampaat eivät ole päässeet sotkemaan rantaa eikä nuotiopaikkoja.

Pihapiirissä on trampoliini, keinu, frisbeegolfrata ja erilaisia leikkejä lapsille. Rannasta löytyy oma paikka kalojen perkaukseen sekä myös soutuvene ja kanootteja.

Haapasaari sijoittuu Hinttolan osakaskunnan vesialueelle. Kalastuslupia voi tiedustella osakaskunnalta.

Kesäviikonloppuisin laituri alkaa täyttymään jo hyvissä ajoin. Parhaimpina viikonloppuina laiturissa on ollut kolmisenkymmentä venekuntaa.

Laiturissa on pienemmille aluksille kaksi merkittyä vieraspaikkaa - isommat alukset voivat kiinnittyä poijukiinnitykseen, saunan ohje vierailijoille.

Toivotamme siis kaikki tervetulleeksi tutustumaan tukikohtaan ja nauttimaan mukavasta seurasta upeassa ja kultturihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä.

Tukikohdan säännöt löydät täältä. Mielenkiintoisen historian Haapasaaresta on kirjoittanut Lahden venekerhon jäsen Soile Tapola.

Saapuminen

Kelventeen suunnasta voi lähestyä Haapasaarta ongelmitta nuolen osoittamasta suunnasta. Vesialueella ei ole mitään erityistä huomioitavaa. 

Pulkkilanharjulta päin tultaessa, viimeisen pohjoisviitan jälkeen, suunnataan keskelle Haapasaaren ja Petäjäsaarien välikköä. Huomioitava karttaan punaisilla ympyröillä merkityt kivet. Jälkimmäisen ympyrän kohdalla oikealle jää isompi kalliosaareke. Ajolinja pidettävä keskilinjan oikealla puolella lähempänä kalliosaareketta.

Haapasaaren laiturin poijupainokartta